Hetki

on vain hetki aikaa
se ikuisuuteen katoaa
en sitä kiinni saa

ja jos saisinkin
niin varmaan hajoaisin
itseni rikki hymyilisin

ja tyhjäksi taas jäisin

Kulissi

Näen vähän selvemmin
Näkymätön kulissikin on kulissi

Ja tässä elämän suuressa kaaoksessa
Joka maagisesti hidastuu ja jähmettyy eteeni
Olen erillinen olento

Joka katsoo maailmaa salaisin miettein
Joka muuttaa usein muotoaan suuresta pieneksi
Näkyvästä näkymättömäksi

Kuin haamu, joka tuulen mukana voisi lentää pois

Välinpitämättömyys satuttaa
Ja odotukset maailmalle ovat pienet
Jääkö enää muuta vaihtoehtoa
Surun hetkellä
Kuin välittää vain itsestään
Salaa ja hiljaa

Niin kuin tähänkin asti

Tänään

Pienet asiat
Minun pienessä päässäni
Saavat aikaiseksi pienen hymyn

Näinä melankolisina päivinä
Kun on vain vähän mihin tarttua
Unohdan olla kiitollinen