tiistai 2. huhtikuuta 2013

hyödytön ja turha ihminen

On niin kamalaa olla näin hyödytön. Tietää, että ei voi tehdä mitään, mutta tahtoisi silti tehdä vaikka mitä. Osata kaikki ja tietää vastaukset kaikkeen. Olla jotain enemmän. Enemmän kuin tällainen hyödytön ihminen.
Kun rakkaalla ihmisellä on rankkaa, tahtoisi auttaa niin kovasti. Mutta aina ei voi. Ja se on vaikeaa hyväksyä. Niin kovin vaikeaa.
Tuntee kaikenlaista turhaa ja tyhmää. Vaikka mikään ei olisikaan oma vika. Vaikka koko asia ei edes liittyisi itseen millään tavalla. Sitä vaan syyttää itseään ja toivoisi, että voisi kantaa kaiken kurjan omilla harteillaan toisen puolesta. Mutta kun ei voi. Täytyy vaan tyytyä tyhjiin sanoihin ja tyhjiin tekoihin ja olla hyödytön. Turha. Hyödytön ja turha ihminen.
Jos vaan voisinkin olla aina parempi. Tietää aina enemmän. Osata sanoa aina ne oikeat sanat. Tehdä aina ne oikeat teot.
En ehkä ole niin riittävä kuin haluaisin olla. Ehkä olen huomenna. Tai ensi viikolla. Tai joskus.
Voi kumpa olisin edes joskus riittävä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti